Usein kysytyt kysymykset

Tältä sivulta löytyy vastauksia useimmin kysyttyihin tai muuten kiinnostaviksi todettuihin kysymyksiin ja mahdollisiin kritiikin aiheisiin.

Q: Kuka/mikä on inFINiSubs?
A:
Klikkaa Tietoa-linkkiä yläpalkista.

Q: Voinko liittyä inFINiSubsiin?
A:
Peruskääntäjille ryhmässä ei ole ollut lisätarvetta koskaan eikä ole vieläkään. Käännösten viimeistelyvaiheessa ei sen sijaan olisi pahitteeksi useamman henkilön mielipide, joten jos moinen apukääntäjän, oikolukijan ja editoijan yhdistelmäpesti kuulostaa juuri sinulle sopivalta hommalta, ota yhteyttä irkissä. Japanin kielen taito on aina eduksi. Pystymme kaiken muun oleellisen tekemään tällä hetkellä keskenämme.

Q: Voinko ehdottaa käännettäviä sarjoja?
A:
Aiomme lähinnä pitäytyä omasta mielestämme mielenkiintoisissa sarjoissa motivaation säilyttämiseksi. Yhden jakson kääntäminen vie (varsinkin vaikeimpien repliikkien ansiosta) kymmeniä tunteja, joten samaa materiaalia tulee tahkottua useita kertoja läpi. Tylsän sarjan kanssa se olisi erittäin uuvuttavaa. Ehdotuksia saa pistää, mutta toteutumisesta ei ole mitään takeita. Lisävaatimuksena on, että ainakin yksi ryhmä on kääntänyt kyseisen sarjan englanniksi alusta loppuun (jos sarja on loppunut) tai kääntää sitä aktiivisesti (jos sarja on meneillään).

Ryhmän perustamisen yksi tarkoitus oli myös laajentaa suomenkielisen animen tarjontaa mahdollisimman paljon. Jos siis jokin ryhmä on jo jonkin sarjan kääntänyt suomeksi tai sarjalla on yleisesti saatavilla olevat viralliset tekstitykset, on todennäköistä, ettemme ryhdy sitä kääntämään. Englanninkielisissä piireissä ryhmiä on niin monta, että moni sarja saa usean ryhmän tekstitykset, mutta suomenkielisiä ryhmiä on vain muutama ja siten tekstitetty sarja on ennemminkin poikkeus kuin sääntö.

Q: Paljonko yhden jakson tekeminen alusta loppuun vie aikaa keskimäärin?
A: Vaikuttavia tekijöitä on aika monta, mutta jonkinlaisia suuntaa-antavia arvioita lienevät 30–80 tuntia perinteisellä tarkalla tyylillämme ja 8–15 tuntia kevyemmän tarkistusprosessin projekteissa, jaoteltuna kutakuinkin seuraavasti. Elokuvien kohdalla arviot voi kertoa noin viidellä.

  • Enkoodaus vie selvästi enemmän aikaa tietokoneelta kuin ryhmäläisiltä. Käytämme suodatinmäärällisesti hyvin kevyitä AviSynth-skriptejä, joten niiden luominen toisten pohjalta vie ehkä enintään kymmenen minuuttia jaksoa kohden.
  • Käännökseen kuluva aika riippuu ensisijaisesti jaksossa olevan puheen määrästä – tyypillisesti rivejä on väliltä 250–400 jaksoa kohden. Myös hankalasti kääntyvät kohdat aiheuttavat hidastelua, kun taas esimerkiksi FMA:n tapauksessa suomennetun mangan referointi ja hyödyntäminen nopeuttavat. Tähän vaiheeseen kuluu noin 4–6 tuntia.
  • Ajoitukseen kuluu niin ikään jonkin verran enemmän aikaa, jos rivejä on paljon, mutta vaikutus on jokseenkin pienempi. Käytämme kaikissa projekteissa pohjana toisen ryhmän ajoitusta, joten ajoituksen tehtävä on lähinnä tehdä pieniä korjauksia siihen. Ajoitukseen kuluu noin 1–1,5 tuntia.
  • Typesettingin vaatima aika heittelee erityisen paljon. Joissain jaksoissa käännettäviä kylttejä, käyttöliittymiä, kirjoja, julisteita, ym. ei ole lainkaan ja toisissa taas paljonkin (ks. esim. Clannadin festivaalijaksot ja Susilapset-elokuva). Välillä aikaa kuluu myös tekstien kääntämiseen, sillä monissa tapauksissa yksikään lähdekäännös ei ole kääntänyt niitä. Pyrkimys on tekstittää kaikki, mikä mahdollista, mutta joissain tapauksissa tiettyjen kohtien typesetting on jätetty väliin aika- ja hyötynäkökulmasta katsoen. Aikaa typesetting vie 0–∞ tuntia.
  • Karaoke kuuluu loogisesti sekä osaksi ajoitusta että typesettingiä, mutta siihen täytyy tietenkin kuluttaa aikaa vain murto-osassa jaksoja. Tehosteiden säätäminen kohdilleen voi joskus vaatia enemmänkin tunkkaamista. Karaoken tekeminen hoituu noin 2–5 tunnissa per kappale.
  • Oikoluku ja editointi on meillä perinteisesti ollut melko raskas vaihe, sillä siinä on yritetty puristaa kaikki outoudet pois käännöksestä joka kohta suurennuslasin kanssa tutkimalla. Siihen on kulunut yleensä kauan aikaa, arviolta 15–40 tuntia per naama. Kevyen tarkistuksen projekteissa tässä vaiheessa katsotaan lähinnä jakso pariin kertaan läpi ja keskustellaan kevyesti niistä muutamista kohdista, jotka mahdollisesti hiersivät; tähän kuluu aikaa 1–2 tuntia per henkilö.
  • Paketointi ja julkaisu kaikkine pikkunäpräysvaiheineen vievät noin tunnin. Vaiheisiin kuuluvat tekstitystiedostosta alkuperäistekstien poistaminen, kappalejaon tekeminen, tiedoston kasaaminen MKVToolNixillä, fonttiliitteiden tarkistus virtuaalikoneympäristössä, torrentin luominen ja lähettäminen AniDexiin, tiedoston lataaminen kahdelle eri palvelimelle talteen, julkaisukuvan valitseminen, julkaisuviestin kirjoittaminen, latauslinkki- ja projektisivujen päivittäminen sekä tiedoston tietojen lisääminen AniDB-sivustolle.

Q: Ette ole julkaisseet mitään pariin kuukauteen. Lopetitteko kääntämisen?
A:
Todennäköisesti olemme vain muiden asioiden kanssa kiireisiä. Koulutyöt, ihan oikeat päivätyöt, kiinnostusasteen vaihtelu, uudet julkaistut pelit ja muut vastaavat seikat voivat viedä huomion muualle väliaikaisesti, mutta emme ole aikeissa lopettaa kääntämistä. Kannattaa myös seurata sivupalkin tilanneraportin muutoksia, sillä olemme ainakin tähän mennessä pitäneet sen hyvin ajan tasalla. (Sivupalkki ei tällä hetkellä näy mobiiliteemassa.)

Ellen ole kirjoittanut uutista, jonka mukaan inFINiSubs on lopetettu, olemme edelleen elossa 🙂

Q: Mikä ihmeen mkv-tiedosto? Eihän tätä voi avata Windows Media Playerilla!
A:
Matroska-säiliö on avoin säiliömalli monenlaisen median yhteen nippuun paketoimiseen. Yleensä sitä käytetään nimenomaan videotiedostojen kanssa. Windows Media Player ei niitä ilman ylimääräisiä koodekkeja avaa, eikä sen tarvitsekaan. Windows-käyttäjille suosittelemme Media Player Classic Home Cinemaa, sen pitäisi avata mukisematta kaikki julkaisumme ilman mitään ylimääräisiä latauksia. IINA on macOS-soittimista tällä hetkellä itse parhaaksi kokemani, ja Linuxin puolellakin mpv-johdannaisten soittimien pitäisi olla oikein hyviä vaihtoehtoja.

Q: Video tahmaa ja ääni katkoilee, mikä on?
A:
On erittäin epätodennäköistä, että vika olisi itse tiedostossa. Luultavasti koneesi on sen verran vanha, ettei se jaksa pyörittää videoita kunnolla. 10-bittisille videoille ei ole useimmilla näytönohjaimilla tarjolla laitteistokiihdytystukea, mutta ei niiden toistamiseen vaadita enää näin 2010-luvun puolivälissä mitään keskiluokkaa erikoisempaa tietokonetta. 8-bittisillä videoilla (meillä vain Gosick) kannattaa ensiksi tarkastaa, että laitteistokiihdytys on käytössä, mikäli sitä tuetaan (silloin esimerkiksi Windowsissa MPC-HC:n alalaidassa näkyy ”Playing [DXVA]”).

Joissain tapauksissa tahmaaminen saattaa johtua myös tavallista raskaammista typesetting-kohtauksista. Näihin kuuluvat mm. taustalla näkyvät kyltit, paperit ynnä muu kuvassa valmiiksi ollut käännettävissä oleva tekstisisältö. Erityisen raskaita ne ovat silloin, kun mukana on liikettä tai näkyvä alue muuttuu jatkuvasti, esimerkiksi hahmon kävellessä julisteen ohi. Nykyaikaisilla tietokoneilla niidenkin pitäisi kuitenkin olla sujuvia varsinkin tehokkaita tekstitysmoottoreita käytettäessä; MPC-HC:n yhteydessä paras vaihtoehto on xy-vsfilter, mutta sen sisäänrakennetullakin moottorilla pitäisi päästä pitkälle.

Vanhemmille koneille voi olla hyödyksi käyttää erittäin tehokasta CoreAVC-koodekkia, mikäli siihen viitsii rahojaan käyttää koneen vaihtamisen/päivittämisen sijaan.

Q: Mitä koodekkeja tiedostoissa käytetään?
A:
Jos vain meistä on kiinni, kaikki julkaisut tulevat olemaan videokoodekiltaan h.264 (tunnetaan myös nimillä MPEG-4 Layer 10 ja AVC eli Advanced Video Coding) ja äänikoodekiltaan AAC (Advanced Audio Coding) tai joskus FLAC (Free Lossless Audio Codec). Ääniraitojen kanavien määrä säilytetään yleensä samana kuin alkuperäisjulkaisussa (5.1 Surround tai 2.0 Stereo). Tekniikan ja ohjelmistojen kehittyessä saatamme myöhemmin siirtyä hiljattain standardoituun h.265 (HEVC, High Efficiency Video Coding) -videokoodekkiin, mutta tällä hetkellä se ei vielä ole järin ajankohtaista.

Valtaosa julkaisuistamme käyttää h.264:n 10-bittistä enkoodausprofiilia. Nykyään sen tuen puuttuminen on työpöytämediasoittimissa ennemmin poikkeus kuin toisin päin.

Q: Minkä kokoisia julkaisut ovat resoluutioltaan?
A: Sarjoista, joiden Blu-ray-julkaisut ovat mielekkään näköisiä, julkaistaan sekä 1080p- että 720p-versiot. Muutoin on tyytyminen pelkkään 720p:hen. Jos tarjolla on vain SD-laatuista lähdemateriaalia, emme tietenkään lähde upscalen synkälle polulle vaan julkaisemme kiltisti 480p:nä.

Q: Minkä kokoisia julkaisut ovat tiedostokooltaan?
A: Aiemmissa jaksoissa käytettiin vakiobittinopeuksia, jolloin jaksojen tiedostokootkin olivat miltei vakioita, mutta nykyään jaksojen ja elokuvien videoraita enkoodataan vakiolaatukertoimen (CRF) mukaisesti. CRF-pohjainen enkoodaus pyrkii vakioimaan havaittavan laadun valitun kertoimen perusteella; 1080p-julkaisuissa käytämme CRF 19:ta, 720p-julkaisuissa taas CRF 22:ta. Esimerkiksi tavallisissa puhekohtauksissa hyvään laatuun riittää pieni bittinopeus, mutta paljon liikettä sisältävät kohtaukset vaativat paljon enemmän, joten keskimääräinen tiedostokoko riippuu hyvin paljon sarjasta. AAC-ääniraidat enkoodataan laatukertoimella Q = 0.55.

Tilastollisesti esimerkiksi Clannadin toisen puoliskon keskimääräinen jakson enkoodin koko (ilman tekstitystä ja mukaan liitettyjä fontteja) on noin 460 Mt (1080p) / 215 Mt (720p). Toimintapainotteisemmassa sarjassa koot olisivat suuremmat.

Q: Sarjan X jaksosta Y on repliikki Z kääntämättä!
A:
Joskus englanninkielisistä lähdekäännöksistämme puuttuu repliikkejä (näin on jo käynyt!). Tällöin yritämme löytää sopivan käännöksen muista julkaisuista, mutta on hyvin mahdollista, että esimerkiksi muita englanninkielisiä käännöksiä ei ole emmekä osaa kääntää repliikkiä itse tai ettemme huomanneet puutosta.

Q: Sarjan X jakso Y on käännetty kehnosti/väärin!
A:
Virheitä sattuu, emmekä mekään ole mitään täydellisiä sanataitureita. Pyrimme tietenkin saamaan jaksojen teksteistä mahdollisimman luonnollisia, mutta joskus se on vaikeaa esimerkiksi kulttuurierojen takia (suomen kielestä ei löydy kovin hyviä vastineita kaikille japanin kielen lukemattomista kohteliaisuuskiekuroista). Väärät käännökset voivat johtua joko omasta virheestämme tai lähdekäännöksen virheestä, enkä epäile, etteikö jossain kohdissa voisi olla monikäsitteisyyksiäkin tulkittu väärin. Objektiivisista virheistä saa ilmoittaa, ja jos niitä löytyy ylimäärin, julkaisemme uuden version.

Q: Sarjan X alku- tai loppulaulun sanat ovat aivan päin mäntyä!
A:
Laulujen sanojen kääntäminen on erittäin vaikeaa ja monikäsitteistä. Toisin kuin englannista suomeksi kääntäessä, japanista käännetyistä sanoituksista löytyy poikkeuksetta useita versioita, jotka eroavat toisistaan joskus hyvinkin paljon. Yritämme itse koota mahdollisimman ehjän kuuloiset sanoitukset, mutta sen myötä tarkkuus saattaa kärsiä.

Q: Sarjan X laulujen romajiteksteissä tai kanjeissa on virhe tai sanarajat ovat väärin!
A:
Yleensä käytämme virallisista lähteistä (sinkkujen lehtiset ym.) saatavia kanjisanoituksia.  Aivan uusien sarjojen kohdalla virallisia sanoituksia ei kuitenkaan ehkä vielä ole julkistettu, jolloin sanat perustuvat täysin lähdekäännösryhmän kääntäjän kielikorvaan.

Q: Laulun romajissa lukee e, ryhmällä X lukee he.
A: Japania voi romanisoida monella tavalla, eikä niistä yksikään ole sen oikeampi kuin muut. Käyttämässämme romanisointimenetelmässä tavut は, へ ja を kääntyvät niiden tyypillistä lausumista vastaaviin muotoihin wa, e ja o, kun ne esiintyvät partikkeleina. Tavallisesti ne luetaan ha, he ja wo, mikäli ne esiintyvät sanojen sisällä. Samoja eroja saattaa löytää muistakin tavuista: esimerkiksi づ, zu, romanisoidaan joskus muodossa du tai dzu.

Q: Miksi ihmeessä teette karaokeja? Ne ovat jo pois muodista!
A:
Ne eivät sinänsä häiritse ketään (luulisin?), niiden tekeminen on hauskaa ja toteutamme ne täysin tekstitysraidassa koskematta itse kuvamateriaaliin, joten jos ne häiritsevät, ne pystyy joka tapauksessa kytkemään muiden tekstitysten mukana pois kappaleiden ajaksi.

Q: Sarjassa X käytettiin nimien arvoliitteitä (honorific; -san, -chan, -kun, jne.), mutta sarjassa Y ei.
A:
Arvoliitteet ovat japanin kielessä olennainen osa ihmisten välisessä kanssakäymisessä ja niihin sisältyy usein hienovaraisia nyansseja, joita ei kovin helposti saa muilla tavoin siirrettyä käännökseen. Esimerkiksi Summer Warsissa yhden kohtauksen merkitys muuttui hieman virallisessa julkaisussa, koska siinä ei voitu enää puhua eri arvoliitteen käyttämisestä, mutta muokkauksissamme kyseinen kohtaus korjattiin entiselleen. Yleensä käytämme siis arvoliitteitä. Valinta kuitenkin tehdään tapauskohtaisesti, joten jos jossain sarjassa tai elokuvassa niiden välttäminen vaikuttaa hyödylliseltä, sitten ne jätetään pois.

Q: Tekstityksen fontti vaihtui kesken sarjan, miksi?
A:
Näin ei pitäisi käydä missään julkaisussamme, joten luultavasti kyse on siitä, että Matroska-tiedostoon on unohtunut liittää käytetyt fontit. Näissä tapauksissa julkaisemme uuden version niin pian kuin mahdollista, kunhan ensin ilmoitat ongelmasta. Mahdollista on myös, että käytät Haalia ja katsoit jaksoa, jonka julkaisimme ennen kuin saimme tietää, että OTF-fontit eivät toimi sen kanssa.

Q: Clannadin introssa lukee Fuko Ibuki, tekstityksessä käytetään nimeä Fuuko. Miksi?
A: Japanilaiset tuppaavat romanisoimaan pitkät vokaalit usein lyhyinä. Virallinen lausuma-asu nimelle on kuitenkin pitkällä U-kirjaimella, joten käytämme luonnollisesti sitä. Lisäksi intron nimet on käännetty länsimaiseen muotoon, mutta käytämme tekstityksissä aina alkuperäistä Sukunimi Etunimi -järjestystä. Tässä päätöksessä pysyttäydymme edelleen, vaikka alkuperäisen visual novelin virallinen englanninkielinen käännöskin käyttää näitä lyhytvokaalisia versioita.

Q: Mitä kaikkia hahmoja inFINiSubsin yläpalkin bannereissa esiintyy?
A:
Todennäköisesti ajantasaisen bannerilistan hahmoineen löytää täältä päin.

Mainokset
  1. 1 >Advanced Audio Coding (AAC)< is a standardized, lossy compression and encoding scheme for digital audio. Designed to be the successor of the MP3 format, AAC generally achieves better sound quality than MP3 at similar bit rates.

    2 mirrorcreator? no eipä paljon mahdollisia julkaisujen käyttäjiä oteta huomioon… Hyvä että on linuxit noscriptit sun muut… Tosin scriptien ja paskan pakottaminen pelkkien linkkien saamiseen ei ole koskaan hyväksi.

    3 Doki lähdemateriaalina /facepalm

    • 1) Sen siitä saa, kun yrittää ulkomuistista vääntää juttua :p Korjaan.
      2) En ole itse havainnut Mirrorcreatorissa mitään vikaa kuten eivät myöskään muut (pari) lataajaa. Skriptien pakotus ei tietenkään ole kovin mukavaa, mutta sitä joutuu tänä päivänä tekemään niin monessa muussakin paikassa (itsekin käytän NoScriptiä). Ja onhan tuossa nuo torrentit, näyttää tällä hetkellä olevan kaikilla jaksoilla vähintään kaksi seediä.
      3) Kohdistuuko nyt kritiikki nimenomaan ryhmään? Olen ollut aina sitä mieltä, että subien ”laatu” on pitkälti mielipidekysymys. Suosin itse ihan yleisesti Dokin julkaisuja omista syistäni, enkä ole pitänyt niitä mitenkään huonoina tai (kontekstista päätellen) epätarkkoina. :p

  2. GG on joskus trollannut Dokia käännösvirheiden takia. Itse en ole ryhmää seurannut DVD- ja Bluray-rippejä lukuunottamatta, joten paha sanoa. Kaikkea GG:n sanomaa ei kylläkään kannata aina uskoa suoralta kädeltä. Muutenhan Frostiikin olisi paska ryhmä.

    Aloitan viimein tässä viikonloppuna kaluamaan julkaisujanne. Unohtui kokonaan kaiken muun keskellä.

    http://www.ggkthx.org/2010/09/15/this-is-what-quality-fansubbing-looks-like/

  3. Doki on sen verran suuri ryhmä, että uskoisin käännösten laadun vaihtelevan melkoisesti; riippuu erittäin vahvasti siitä kuka on kääntäjänä (sitten myös käännösten tarkastajat, oikolukijat jne). Ei Dokin käännöstä tästä sarjasta voi tuomita tutustumatta siihen tarkemmin. ”Käännöksen laatu” sekä on että ei ole mielipidekysymys, sillä laatua voi arvioida mutta useimmat eivät siihen pysty. Laatua ei voi järkevästi arvioida ilman ERINOMAISTA lähde- ja kohdekielen hallintaa ja käännökseen perehtymistä. Kääntämisen periaatteistakin on hyvä tietää, kuten myös hyvän käännöksen piirteistä. Tuskin kovin montaa nämä kriteerit täyttävää henkilöä löytyy. Tavan katsoja pystyy tunnistamaan korkeintaan aivan susipaskan käännöksen. Itse naamapalmutan melkeinpä aina, kun näen jonkun arvostelevan jonkun ryhmän käännöksiä. Kattavat perustelut kehiin, jos haluatte jotain arvostella. Soulweaver on läheisimmissä kosketuksissa noiden käännösten kanssa, joten hänellä on paras mahdollisuus arvioida käännöstä – erinomainen lähdekielen hallinta vain puutuu. Yksi syy useamman käännöksen käyttämiseen lähteenä on, että huomaa helpommin enkkuryhmien tekemät yksittäiset käännösvirheet. /randomyörant

  4. lollopop

    Ootteko nähnyt Sword art online animen? Jos ootte nii aijotteko kääntää sitä? Jos ette niin suosittelen! Ihan mahtava anime 😀

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: